Feeds:
Artikkelit
Kommentit
TK01

Toivo Kärki sings and swings and plays Toivo Kärki on his own piano and others. – S.l. : Isku, p1965. – 1 äänilevy. – TK50.

Pääosa yleisten kirjastojen kokoelmiin hankittavista julkaisuista on virallisesti ja kaupallisesti maailmaan saatettuja laitoksia. Kirjastoilla ei ole yleensä kanavia hankkia epätavallisempia tuotteita, eikä paljon motiiviakaan. Sattuma ja sattumukset kuitenkin piristävät rutiinia, niin tässäkin tapauksessa.

Toivo Kärjen täyttäessä 50 vuotta 3.12.1965 hänen työtoverinsa ja ystävänsä – näitä on jälkikäteen vaikea eritellä – juhlistivat tapahtumaa ei-kaupallisella ja ei-julkisella LP-levyllä. Sitä valmistettiin vain 150 numeroitua kappaletta, joista viisikymmentä ensimmäistä luovutettiin Toivo Kärjelle itselleen. Nämä kappaleet lienevät levinneet perikunnan uumeniin. Levy numero 98 on nyt kuitenkin pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisessä musiikkivarastossa Tikkurilassa kiinnostuneiden lainattavissa (Jazz Pop arkiston kokoelmista löytyy muuten levy nro 92!).

Tavallisimmin tällaiset harvinaisuudet ostetaan levydivarista tai levyjen keräilijöiltä, joiden intohimona ovat erityisesti valtavirrasta poikkeavat sivu-uomat. Tässä tapauksessa levyn historia on hitusen henkilökohtaisempi, mutta kerron sen silti.

Juhlalevyn sankassa tekijäjoukossa on myös Jaakko Borg, Finnlevyn pitkäaikainen tuottaja, kapellimestari ja muutamien menestyneiden iskelmienkin säveltäjä (erityisesti Uudelleen jos luokses tulla voisin, tosin salanimellä V. Salanov). Borgin alaksi on levyllä mainittu ”supervisor”, joka tarkoittaa tässä samaa kuin päätoimittaja. Kyseinen supervisor sattuu olemaan myös tämän esittelyn kirjoittajan edesmennyt eno, jonka kädenjälki on tuotteesta ja sen huumorista helppo tunnistaa.

Levy on jossain vaiheessa kulkeutunut Jaakko Borgilta äidilleni, ilmeisesti lahjana, ja sitä kautta periytynyt minulle. Kun levyn takakannessa on kielletty vain sen julkinen esittäminen ilman Toivo Kärjeltä itseään saatua lupaa – jota sattuneista syistä on vaikea enää saada -, arvelin kunnioittavani menneitten polvien työtä parhaiten lahjoittamalla levyn julkiseen kokoelmaan.

Tämä LP on poikkeuksellisen huolellisesti tehty katsaus Toivo Kärjen monipuoliseen lahjakkuuteen. Menetelmä on kuitenkin varsin epätavanomainen, sillä sille on koottu musiikkinäytteiden lisäksi juontajien (Ossi Runne ja Cay Idström) kertoma tarina Kärjen vaiheista 1930-luvun jazzarista koko Suomen tuntemaksi ja ihailemaksi iskelmäkuninkaaksi.

Julkaisua hallitsee ja värittää omalaatuinen huumori, jota Jaakko Borg viljeli koko uransa ajan niin töissä kuin vapaa-ajallakin. En pysty sanomaan, oliko juhlinnan kohde samoilla linjoilla huumorissa, mutta ainakaan tässä julkaisussa ei mitään osiota ole jätetty rauhaan (kiitossanoista poimimme lauseen ”Jos kaikki ne henkilöt, jotka tavalla tai toisella ovat olleet Toivo Kärkeä lähellä hänen toimissaan, olisivat olleet mukana tätä levyä tekemässä, ei se olisi koskaan valmistunut.”) Toivo Kärjeltä on otettu albumin keskiaukeamalle lausahdus, jota itse kyllä epäilen täysin vakavasti sanotuksi: ”Hyvää musiikkia on se jota myydään paljon.”

Pääosa levylle poimituista musiikkinäytteistä ovat tuttuja suurelle yleisölle, mutta joukossa on myös harvinaisempia pätkiä, joista mainittakoon Toivo Kärjen itsensä joskus 1930-luvulla soittama jazz-kappale Why nameless?, Tapio Rautavaaran lausuma juhlaruno sekä autenttisen Levyraadin Mauno Maunola ja Jaakko Jahnukainen arvioimassa Toivo Kärjen tangoteollisuutta. Kärjen monipuolisuus säveltäjänä käy joka tapauksessa selväksi, oli kulloinenkin salanimi mikä hyvänsä.

Tämänkin juhlalevyn kohdalla voi uumoilla melkoista sisäpiirihuumorin loimotusta, mutta kulttuurihistoriallisesti kiinnostavasta kokonaisuudesta on silti kysymys. Onhan kiinnostavaa kuulla Kärjen itsensä laulavan Tulenliekkiä tai toivekirjettä vanhasta Kaleidoskooppi-ohjelmasta, puhumattakaan nyt Umberto Marcatosta ihmettelemästä suomen kielellä, miksi puhelin ei soi tai Joaquin Martinezista lähettämässä terveisiä Imatran Inkerille selvällä espanjan kielellä.

Varaa esitelty levy HelMetistä: http://www.helmet.fi/record=b1881968~S9*fin

Toivo Kärjestä enemmän www.toivokarki.net ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_K%C3%A4rki

Muutama Toivo Kärjen inkarnaatio

Muutama Toivo Kärjen inkarnaatio

Mainokset
Kansankulttuurilaitos vuodelta xx.

Kansankulttuurilaitos vuodelta 1978

Prahalainen Jaroslav Hašek (1883 -1923) palveli ensimmäisessä maailmansodassa Itävalta-Unkarin armeijassa. Hän jatkoi sieltä edelleen Moskovaan ja liittyi Puna-armeijaan.

Hašek oli kirjoittanut jo ennen sotaa runoja ja novelleja, joissa yhdessä esiintyi Švejkin hahmo jo vuonna 1912.

Hašek palasi takaisin Prahaan vuonna 1920 ja jatkoi satiirisen ja sodan- ja uskonnonvastaiseksi koetun teoksensa kirjoittamista. Vaikka Kunnon sotamies Švejk (1921-23) ei tahtonut löytää kustantajaa ja jäi keskeneräiseksi kirjailijan kuoleman takia, se saavutti pian maailmanmaineen ja luetaan nykyään klassikkojen joukkoon.  Kirja on käännetty yli 60 kielelle. Myös Josef Ladan tekemä kirjan kuvitus on saavuttanut suuren suosion.

Romaani kertoo tyhmänoloisen mutta ilmeisen salaviisaan kaupustelija Švejkin joutumisesta armeijaan sotilaspalvelijaksi. Tarinassa matkataan rintamalle, mutta absurdien juonenkäänteiden takia sinne ei päästä teoksen aikana. Upseereista, rivimiehistä ja sotilaspapeista paljastuu byrokratian aukkoja hyödyntävä joukko, jota kiinnostaa vain henkilökohtaisen edun tavoittelu. Švejk yrittää vain selvitä hengissä ja kaipaa takaisin Prahalaiseen kantakuppilaansa Pikariin  (U Kalicha), josta on tullut suosittu turistikohde.

Teoksen ensimmäinen suomennos ilmestyi Jalmari Virtasen venäjästä kääntämänä vuosina 1932-37 ja se painettiin Leningradissa Kirjan kustantamana. Kohua syntyi kuitenkin vasta kun Tulenkantajat-lehdessä julkaistiin vuonna 1935 katkelma teoksesta. Sen seurauksena lehden päätoimittaja Erkki Vala sai syytteen jumalanpilkasta.

Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa ilmestyi kokonaisuudessaan Viljo Kajavan kääntämänä vuosina 1935-37  Kirjailijain kustannusliikkeen laitoksena.

 Seuraava suomennos ilmestyi Kansankultturin kustantamana ja Merja Helinin käänrämänä vuosina 1947-1948.  Neljäs käännös tehtiin vuonna 1959 Merja Helinin ja Tuure Lehénin yhteistyönä samalle kustantajalle.

Lopulta vuonna 1991 Eero Balk suomensi teoksen ensi kertaa suoraan tšekin kielestä ja Orient Express julkaisen sen nimellä Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa. Vuonna 1997 Tammi otti uuden painoksen ja teos saavutti 5. painoksensa vuonna 2005.

Aiheesta on tehty myös lukemattomia näytelmä- elokuva-, kuunnelma- ja televisiosovituksia. Bertolt Brecht julkaisi vuonna 1944 näytelmän Švejk toisessa maailmansodassa.

Harvaa kirjaa on suomennettu yhtä monta kertaa ja harva kirja kestää aikaa niin hyvin kuin Kunnon sotamies Švejk. Sen kriittinen huumori puree kaikkialla, missä havaitaan tekopyhyyttä, epärehellisyyttä, aseman väärinkäyttöä, falskia propagandaa tai byrokraattisuutta – nämä kun taitavat olla ihmiskunnan ikuisia vitsauksia. Onneksi aina löytyy myös svejkejä, jotka näennäisellä hölmöydellään kaatavat kulisseja.

HelMet-verkkokirjastossa Švejkin seikkailuja löytyy viidellä kielellä.

Lähteet: